Matti Saanio (s. 1925, k. 2006)
Sukunimi
Saanio
Etunimi
Matti
Syntymäaika
17.3.1925
Syntymäpaikka
Turku
Kuolinaika
17.4.2006
Kuolinpaikka
Ivalo
Asuinpaikat
Turku 1925-1945, Helsinki 1945-1953 ja 1980-1986, Oikarainen Rovaniemen maalaiskunta 1953-1980, Hanko 1986-2006.
Muut kuin valokuvausammatti
lavastaja, taidemaalari, töitä rakennuksilla, uitoissa ja tietyömailla, kuvaamataidon opettaja, valokuvauksen opettaja, valokuvauksen taiteilijaprofessori, Taideteollisen korkeakoulun apulaisprofessori, Valokuva-lehden päätoimittaja
Elämänvaiheet
Saanio peri luotsi-isältään rakkauden mereen ja veneisiin ja valokuvaaja-äidiltään intohimon valokuvaukseen. Hän kävi oppikoulua Turussa vuoteen 1943, jolloin koulu keskeytyi sodan vuoksi. Rintamapalveluksessa hän oli vuoteen 1945. Taideteollisia opintoja Saanio harjoitti vuoteen 1950, oli taiteilija Bruno Tuukkasen apulaisena Suomussalmen kirkon al secco -maalauksessa 1950, lavastajana Helsingin työväenteatterissa 1950-1953, professori Lennart Segerstrålen assistenttina Rovaniemen kirkon fresco-maalauksessa 1951 ja vapaana taiteilijana vuodesta 1953. Omia taidenäyttelyitä Saanio piti 1947 alkaen mm. Rovaniemellä, Turussa ja Helsingissä ja osallistui mm. nuorten näyttelyyn Helsingissä. Saanio perehtyi monumentaalimaalaukseen Oslossa 1953, oli väriasiantuntijana Lahdessa 1953, teki lavastuksia Rovaniemen teatterille 1953-1956, oli tien teossa työttömyystyömaalla 1956, koulunäyttämöiden rakentajana ja vapaana valokuvaajana vuodesta 1957. Hän opetti kuvaamataitoa rovaniemeläisessä lukiossa 1961-1964 ja valokuvausta Taideteollisessa oppilaitoksessa/korkeakoulussa 1968-1989. Taideteollisen korkeakoulun apulaisprofessori hän oli 1985-1989. Saanio oli ensimmäinen valokuvauksen taiteilijaprofessori 1972-1978, Valokuva-lehden päätoimittaja 1976-1985 ja mm. Lapin läänin taidetoimikunnan jäsen.
Henkilöhistorian lähdeviitteet
Suomen valokuvataiteen museon biografisia tietoja, Suomen valokuvataiteen museo Helsinki. Kamera 4/69; Valokuva 10/1974, 2/1979, 3/1985; Valokuvauksen vuosikirja 1973.
Koulutus
Vapaa taidekoulu, Helsinki 1945-1946. Taideteollisuuskeskuskoulun iltakoulu, Helsinki 1945-1946. Taideteollisuuskeskuskoulun koriste- ja lavastustaiteen linja, monumentaalimaalaus, Helsinki 1946-1949. Taideteollisuuskeskuskoulun grafiikkalinja Aukusti Tuhkan oppilaana, Helsinki 1949-1950. Oslon taideakatemiassa puoli vuotta Pehr Kroghin (monumentaalimaalaus) oppilaana 1953. Valokuvaajana Saanio oli itseoppinut, mutta valokuvaus oli hänelle tuttua jo perhepiiristä. Sekä hänen teatterivalokuvaakseen erikoistunut äitinsä että tätinsä olivat olleet ammattivalokuvaajia.
Aloittanut valokuvausharrastuksen
1940-luku
Aloittanut ammattimaisen valokuvauksen
1955
Kuvausala
valokuvataide, valokuvajournalismi
Erikoisala
yksilön, luonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutus
Kuvauskohteet
kansa, peruselinkeinot, Pohjois-Suomen asukkaiden arki, saamelaiset, Pohjoiskalotin arktinen elinympäristö, uitto- ja metsätyöt, Kemijoen patoaminen, pohjoisen asutushistoria
Ilmaisutapa
taiteellis-dokumentaarinen, mustavalkoinen, ekspressiivinen. Pyrki yhteiskunnallisesti ja moraalisesti kantaaottaviin kuvakertomuksiin.
Tekniikka
epäsovinnainen vedostaja. Uransa alussa "vihasi originaalikuvaa", manipuloi kuvaa voimakkaasti tummentamalla tai sävyjä häivyttämällä, halusi kuviin saman vaikutelman kuin kirjapainotyö tuottaa.
Työskentelyolosuhteet
Vapaa valokuvaaja 1957-. Kuvasi lehtiin vuodesta 1955. Hankittuaan Leica-kameran 1957 siirtyi lopullisesti valokuvaukseen hyläten taidemaalarin uran.
Toimeksiannot, tilaajat
lehtiartikkeleiden kuvauksia mm. Suomen Kuvalehdelle, Kotiliedelle, Pellervolle, Helsingin Sanomille; arkkitehtuuri- ja esinekuvauksia arkkitehdeille - erityisesti Aarno Ruusuvuorelle -, Arkkitehti-lehteen, muotoilijoille ja Marimekolle. Saanion ensimmäinen kuvareportaasi (työttömien tietyömaalta) julkaistiin Suomen Kuvalehdessä 1955. Vuoteen 1969 asti lehti julkaisi säännöllisesti hänen kuvakertomuksiaan pohjoisesta. Hän kirjoitti reportaasien tekstit usein itse. Vuodesta 1970 alkaen Saanion reportaaseja julkaistiin Helsingin Sanomissa.
Yksityisnäyttelyt
mm. Valokuvanäyttely, Artek Helsinki 1959. Elämme täällä, Design Center Helsinki 1962 (yhdessä Kåre Kivijärven kanssa). Prosesseja elinympäristössämme, Finnish Design Center Helsinki 1970. Kutsunäyttely Missä Golfvirata jäätyy, Äänekosken kaupunginkirjasto 1973. Muuttuvat asuinsijat, Suomen valokuvataiteen museo Helsinki 1974, Iisalmi 1975, Tornion kaupungintalo 1976. Lähdön jäljet, Jyväskylä 1981, Iisalmi 1981. Människan vid Ishavets kust, Kulturhuset Tukholma Ruotsi 1981, Sundsvallin museo Ruotsi 1984, Merimuseo Helsinki ja Ålands museum Maarianhamina 1985. Saamenmaa, Sinebrychoffin taidemuseo Helsinki 1983. Särestön Reitari ja muita kuvia, Galleria Harjukatu Lahti 1983, Rantagalleria Oulu 1983. Neljä pohjoista yhteisöä (Mikko Savolaisen kanssa), Suomen rakennustaiteen museo Helsinki 1984, Kuopion museo 1985, Uudenkaupungin museo 1985, Iisalmi 1986. Paleleva enkeli, Valokuvagalleria Hippolyte Helsinki 1985, Galleria Nykyaika Tampere 1985, Wäinö Aaltosen museo Turku 1985. Otteita päiväkirjasta, SKS Helsinki 1986, Vanha Pappila Savitaipale 1989. Lähtölaituri, Valokuvagalleria Hippolyte Helsinki 1993, Galleri Zebra Karjaa 1994, Linnamuseo Tallinna 1994. Darja ja Boris, laterna Magica Helsinki 1995, Hanko 1995. Lapin eiliset kuvat - valokuvia vuosilta 1950 -1970, Lapin maakuntamuseo Arktikum 1999, Lapin maakuntakirjasto Rovaniemi 2001. Aanaar ulmuuh - Inarin ihmisiä, Siida Inari 2004, Arktikum Rovaniemi 2006, Tammisaaren museo 2007. Yhteinen elämä - Matti Saanion varhaiset kuvat, Ateneum Helsinki 2008. Näyttelyitä mm: Murmansk Neuvostoliitto, Vadsjö ja Tromssa Norja, Uumaja Ruotsi, Göteborg Ruotsi 1966, Alma-Ata Neuvostoliitto 1972, Budapest Unkari, Brno Tsekkoslovakia ja Hampuri Saksan liittotasavalta 1973, Bratislava Tsekkoslovakia 1974. Useimmat näistä yhdessä tekstiilitaiteilijapuolison kanssa. Näyttelyt Pohjoismaiden pääkaupungeissa 1981.
Yhteisnäyttelyt
mm. Milanon 13. triennaali 1958. Photokina, Köln Saksa 1960. Finnfoto Kluuvin galleria Helsinki 1970, Karl Marx Stadt Saksan demokraattinen tasavalta 1974. Kalottimaiden taidetta käsittelevä yhteisnäyttely, Taideteollisuusmuseo Kööpenhamina Tanska 1973. Milanon triennaali 1973. SVK:n ja Taidemaalariliiton kiertonäyttely Kuva kuvasta 1976-1977. Suomalaisen valokuvataiteen kiertonäyttely Saksan demokraattisessa tasavallassa 1977. Valokuvia Reidar Särestöniemen elinympäristöstä (Särestönieminäyttely), Helsingin Taidehalli 1982. Valokuvataide - Arkitaide, Vanha Ylioppilastalo Helsinki 1983. Contemporary Finnish Photography, Pentax Gallery Tokio Japani 1985. Zeitgenössische Finnische fotografen, Nikon Fotogallerie Zürich Sveitsi 1986. Minne? Suomalainen valokuvataide 1842-1986, Helsingin Taidehalli 1986. La photographie Finlandaise (FINNICE), musée de la Photo de Mougins Ranska 1991. Pohjoinen valo, Suomen valokuvataiteen museo Helsinki 1993, Acquario Romano Rooma Italia 1993, Corporation Cultural de las Condes Santiago de Chile 1995. Rumpu ja kamera, Gallen-Kallelan museo Espoo ja Suomen valokuvataiteen museo Helsinki 1997. Kontakti, Suomen valokuvataiteen museo Helsinki 1997, Vilna Liettua, Riika Latvia 1998. Mikä on todellista? Helsingin Taidehalli 1998, Mikkelin Taidemuseo 2000. Suomen valokuvataiteen museon perusnäyttely Helsinki 1999. Kuva ja lapsi, Galleri Zebra Karjaa 2002, Loviisan kaupungin museo, Oulun nuoriso- ja kulttuurikeskus, Raision kaupungintalo ja Västanfjärdin kirjasto 2003. Valokuva vaikuttaa, Suomen valokuvataiteen museo Helsinki 2003. Nordisk Triangel. Museet for Fotokonst, Brandts Kledefabrik Odense Tanska 2004-2005. "En etsi valtaa loistoa", Wäinö Aaltosen museo Turku 2005. Vastakertomuksia, Keravan taidemuseo 2006, Oulun taidemuseo 2006-2007.
Omat julkaisut
Musta talvi, valkea kesä (teksti Paavo Rintala). Otava Helsinki 1966; Pohjoinen kaupunki elää - kuvateos Kemistä (teksti Ossi Hedman). Otava Helsinki 1968; Missä Golf-virta jäätyy (tekstit Halsman, Simonsen, Vorren, Saanio). Otava Helsinki 1972; Lähdön jäljet (teksti Paavo Rintala). Kirjayhtymä Helsinki 1980; Särestö ja Särestöniemen Reidar. Pohjoinen Oulu 1983; Neljä pohjoista yhteisöä - kuvaraportti kolmesta kylästä ja Suomen mustalaisista (UNESCOn tukemassa tutkimushankkeessa Ihminen ja pienyhteisö kulttuurien muutoksessa yhdessä Mikko Savolaisen kanssa; tekstit Matti Sarmela, Olli Alho, Tapio Periäinen). Otava Helsinki 1984; Elämäni laitumet: päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1943-1963 (Lauri Pappila). SKS Helsinki 1985; Matti Saanio - yhteinen elämä. Musta taide Helsinki 2008. Kuvittanut kaupunkikuvateokset Oulu (1972), Rovaniemi (1979) ja Nurmijärvi (1981), kuvia mm. seuraavissa teoksissa: Urho Kekkonen - matkakuvia Kainuusta ja Lapista. Otava Helsinki 1977; Ojamies ja lapio - salaojat ja muut ojat - kirjoituskilpailun antologia (toim. Antti Tuuri). Maaseudun Sivistysliitto ry, Salaojituksen Tukisäätiö ja Maahenki Oy Helsinki 2001.
Kokoomajulkaisut
mm. Hans-J. Becker ja Wolfram Schlote: Neuer Wohnbau in Finnland. Karl Krämer Verlag Stuttgart 1964; Jörn Donner: Uusi Maammekirja - lukukirja aikuisille suomalaisille. Otava Helsinki 1967; Egon Tempel: Suomalaista rakennustaidetta tänään. Otava Helsinki 1968; Valokuvataide - arkitaide (toim. Touko Yrttimaa). Valokuvataiteen Seura Helsinki 1983; Pekka Suhonen: Marimekkoilmiö. W & G Espoo 1986; Vargas-Hidalgo Rafael: Anthology of Finnish photography - light from the north. Suomen valokuvataiteen museo Helsinki 1993; Valokuvan taide - suomalainen valokuva 1994-1995. Musta Taide 2/1995; Rumpu ja kamera (toim. Tuomo-Juhani Vuorenmaa). Musta Taide Helsinki 1997; Taiteilija kuvassa - suomalaisia kuvataiteilijoita valokuvissa 1864-2004 (toim. Erkki Anttonen ym.). Kustantaja Kustannus Oy Taide Helsinki 2004; Lapin kuvat (Saanio, Marja Vuorelainen, Jorma Puranen, Martti Linkola). Minerva Kustannus Oy 2005.
Jäsenyydet
Ornamon jäsen 1954-. Valokuvataiteen seuran eli Hippolyte-yhdistyksen perustajia 1981, puheenjohtaja 1981-1982.
Tunnustukset
Diplomi Milanon triennaalesta 1958. Diplomi Photokinasta (Köln, Saksa) 1960. Taiteilija-apurahat mm: 1970: 1, 1982-1984: 3. Palkinnot mm: Valtion valokuvataiteen palkinto 1967, 1969 ja 1986. Vuoden kauneimman kirjan diplomi teoksista Musta talvi, valkea kesä (1966) ja Pohjoinen kaupunki elää (1968), jälkimmäisestä myös diplomi kansainvälisiltä kirjapäiviltä Saksan liittotasavallasta. Taiteilijaeläke 1991. Pro Finlandia 1995. Samuli Paulaharju -palkinto 2001. Lapin yliopiston kunniatohtori 2004.
Kuvakokoelmat
I Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki. II Eduskunnan kokoelmat. III Lapin maakuntamuseo, Rovaniemi. IV Helsingin kaupungin taidemuseo. V Kuopion taidemuseo. VI Oulun taidemuseo. VII Rovaniemen taidemuseo. VIII Otavan arkisto. IX Yhtyneitten Kuvalehtien arkisto. X Bibliotheque National de Paris, Ranska.
Viittaukset tiedotusvälineisiin
Kulttuuridokumentti: Maani - maailmani, 28.3.2005 YLE TV 1, käsikirj. ja ohjaus Kirsti Petäjäniemi. Valokuvaaja Matti Saanion elämäntyö, Saanion valokuvajournalismista keskustelevat valokuvaaja Mikko Savolainen, professori Merja Salo ja kirjailija Olli Jalonen. Taidetta koteihin Yle Teema 16.11. ja 17.11. 2006.
Valokuvaustoiminnan lähdeviitteet
Suomen valokuvataiteen museon biografisia tietoja, Suomen valokuvataiteen museo Helsinki. Kamera 4/69; Leena Laakso: Matti Saanio, teosten aatteita ja taustoja. Teoksessa Varjosta - tutkielmia suomalaisen valokuvan historiasta (toim. Jukka Kukkonen, Tuomo-Juhani Vuorenmaa). Suomen valokuvataiteen museo. Salpausselän kirjapaino Oy Hollola 1999; Pohjoinen valokuva - dokumenttivalokuvaus Pohjois-Suomessa (toim. Jukka Järvinen & al.). Pohjoinen valokuvakeskus ja Kustannus-Puntsi Oulu 2000; Valokuva 10/1974, 2/1979 ja 3/1985; Valokuvauksen vuosikirja 1973; Valokuvan taide - suomalainen valokuva 1842-1992 (toim. Jukka Kukkonen, Tuomo-Juhani Vuorenmaa ja Jorma Hinkka). Victor Barsokevitsch-seura ry/VB-valokuvakeskuksen julkaisuja 2. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 559. Helsinki 1992; Valoa 1839-1999 - otteita suomalaisen valokuvan historiaan (toim. Jukka Kukkonen, Tuomo-Juhani Vuorenmaa). Suomen valokuvataiteen museo. Erikoispaino Oy Helsinki 1999. Valokuvaajakansiot; Suomen Valokuvataiteen Museo;
Onko sinulla lisätietoja tästä kuvaajasta? Onko kuvaajan tiedoissa jotain muutettavaa tai korjattavaa? Lähetä tietosi Suomen valokuvataiteen museolle.

Täytä ainakin tähdellä (*) merkityt kentät. Suomen valokuvataiteen museo päivittää Kuka kuvasi -palvelun valokuvaajatietoja noin kuukauden välein.