Fredrik Diehl (s. 1847, k. 1904)
Sukunimi
Diehl
Etunimi
Gustaf Fredrik
Syntymäaika
5.4.1847
Syntymäpaikka
Kristiania, Norja
Kuolinaika
19.9.1904
Kuolinpaikka
Viipuri
Asuinpaikat
Kristiania Norja, eri paikkakunnilla Norjassa, Arvika Ruotsi -1871-1875, Tukholma 1875-1878, tod. näk. Tanskassa, Saksassa ja Skotlannissa vuosina 1878-1882, Göteborg Ruotsi 1880, Helsinki 1882-1887, Viipuri 1887-1904.
Perhe
Vanhemmat: saksalainen räätälimestari Adolf Adam Diehl (s. 1814 Butzbach Hessen, k. 1897 Kristiania) ja norjalainen Inger Marie Enger (s. 1821 Kristiania, k. 1876). Puoliso: 1. 1875-1882 merikapteenin leski, valokuvaaja Rosalie Sjöman os. Hammarqvist (s. 1833, k. 1919 Tukholma), 2. 1884- valokuvaaja Wilhelmina Maria Charlotta Dryselius (s. 10.10.1859 Kalmar, k. 28.9.1926 Tammisaari). Lapset: Carl Fredrik (s. 1875, k. 1936), Hilma Marie (s. 1877, k. 1946). Toisesta avioliitosta kahdeksan lasta, joista viisi eli aikuisikään: Karin (s. 1886 Helsinki, k. 1960 Helsinki), Suomen puuhiomoyhdistyksen toimitusjohtaja Fredrik Diehl (s. 1891 Viipuri, k. 1978 Helsinki), kirjansitoja ja kirjapainoyrittäjä Erland Diehl (s. 1893, k. 1965 Helsinki), Näsijärven Pahvin konttoripäällikkö Alexander Diehl (s. 1895, k. 1945), taiteilija Gösta Diehl (s. 1899 Viipuri, k. 1964 Helsinki).
Henkilöhistorian lisätiedot
Diehlin ensimmäinen puoliso Rosalie Sjöman oli tunnettu valokuvaaja ja omisti ateljeen Tukholmassa vuoteen 1907. Diehl avioitui Sjömanin kanssa 1875 ja muutti Tukholmaan, mutta karkasi ulkomaille 1878 ja erosi vaimostaan 1882. Diehl työskenteli luultavasti Tanskassa, Saksassa ja Skotlannissa 1878-1882, jonka jälkeen muutti Suomeen. Oleskeli 1880-luvun alussa myös Göteborgissa, jossa työskenteli Aron Jonasonin ateljeessa. Täällä tapasi toisen puolisonsa Maria Dryseliuksen, joka työskenteli ateljeen assistenttina.
Henkilöhistorian lähdeviitteet
Hufvudstadsbladet 30.9.1926; Kertomuksia Helsingin kortteleista. Osa 31: Hevonen. Gösta Diehlin perhe asui Albert Edelfeltin entisessä ateljeessa. Helsingin Sanomat 4.3.2006; Nationella fotografregistret, http://nfr.nordiskamuseet.se/Search.aspx (viitattu 2.1.2012); Registre over norske fotografer og fotografiske samlinger, http://www.nb.no/nmff/index.php (viitattu 2.1.2012); Sundholm, Franciska: Fotografen Fredrik Diehl i Wiborg – härstamning, livsöde och familj. Wiborgs Nyheter nro 1/2008.
Koulutus
Porvariskoulu, Kristiania. Todennäköisesti oppi valokuvausta kultaseppä, valokuvaaja Christopher Figenbaumin luona Norjassa. Diehl oli tehnyt laajoja opintomatkoja Tanskaan, Saksaan ja Englantiin.
Aloittanut ammattimaisen valokuvauksen
-1870
Lopettanut ammattimaisen valokuvauksen
1904
Kuvausala
henkilökuvaus, maisema- ja miljöökuvaus
Työskentelyolosuhteet
Ateljeekuvaaja -1870-1904.
Omat kuvaamot
I Nimeltä tuntematon ateljee, Ruotsi Arvika, 1869-1875. II G. F. Diehl, Ruotsi Åmål, -1875. II Charles Riis & C:o, Helsinki, Fabianinkatu 27 syksy 1881-1882, Kluuvikatu 3 vuosina 1882-1887. Diehl oli Charles Riisin (ks.) yhtiökumppani. III Fredrik Diehl, Viipuri, Katarinankatu 4 vuosina 1887-1903, Katariinankatu 11 vuosina 1889-1891, Katariinankatu 23 noin -1895-, Katarinankatu 22 vuosina 1903-1904. Katariinankatu 4:n ateljee uusittiin täydellisesti 1897.
Yhteisnäyttelyt
Minne - suomalainen valokuvataide 1842-1986, päätuottaja Suomen valokuvataiteen museo, Taidehalli Helsinki 24.10-16.11.1986.
Kokoomajulkaisut
Valokuvan taide - suomalainen valokuva 1842-1982 ( toim. Jukka Kukkonen, Tuomo-Juhani Vuorenmaa, Jorma Hinkka). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsinki 1992.
Jäsenyydet
Osallistui Finlands Fotografers Förbundin perustamiseen 1898.
Kuvakokoelmat
I Museovirasto, historian kuva-arkisto, Helsinki, n. 200 henkilökuvaa, 5 maisemakuvaa Viipurista. II Mikkelin maakunta-arkisto, Mikkeli, 14 henkilökuvaa. III Etelä-Karjalan museo, Lappeenranta, 17 henkilökuvaa, 3 maisemakuvaa. IV Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Kuopio, 16 henkilökuvaa. V Lappeenrannan kaupunginarkisto, Lappeenranta, 10 henkilökuvaa. VI Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki, henkilökuvia, käyntikorttikuvia. VII Lahden historiallisen museon kuva-arkisto.
Valokuvaustoiminnan lisätiedot
Diehlin ateljeen toiminta Katariinankatu 11:ssä perustuu hänen sanomalehti-ilmoitteluunsa. Numero 23:ssa sijainneessa Indurskin ateljeessa hän näyttää toimineen Jakob Indurskin (ks.) jouduttua vaikeuksiin viranomaisten kanssa. K. E. Ståhlbergin (ks.) entinen ateljee Apollo Viipurin Katariinankatu 22:ssa oli siirtynyt L. P. Andersénille (ks.) tammikuussa 1900, mutta tämän tehtyä konkurssin maaliskuussa 1901 ateljee päätyi kaupan kautta Diehlille kesällä 1901. Leski Maria Diehlin jälkeen ateljeeta hallinnoi noin vuodesta 1909 Hjalmar Renvall (ks.), joka risti kuvaamonsa Sammoksi, sekä hänen jälkeensä Israil Stromer (ks.) ja sotaan saakka Simon Stromer (ks.).
Valokuvaustoiminnan lähdeviitteet
Kaupparekisteri 11808. Lahden historiallisen museon kuva-arkiston kokoelmatiedot. Senaatin talousosaston akti AD 1291/36 1889, Kansallisarkisto. Bonge, Susanne: Eldre norske fotografer. Bergen 1980, s. 99; Förteckning över svenska poträttfotografer i Kungl. bibliotekets samlingar. Kungl. biblioteket rapport nr 19. Stockholm 1992, s. 7; Hirn, Sven: Viipurin vanhat valokuvaajat. Suomen Museo 1970, s. 115; Hirn, Sven: Ateljeesta luontoon - valokuvaus ja valokuvaajat Suomessa 1871-1900. Lahti 1977, s. 28-29, 31, 38-39, 91, 102-103, 112, 114, 118; Sundholm, Franciska: Fotografen Fredrik Diehl i Wiborg – härstamning, livsöde och familj. Wiborgs Nyheter nro 1/2008; Wiborgsbladet 18.6.1897, 30.11.1897; Wiborgs Nyheter 29.1.1900, 3.7.1901, 25.7.1901, 1.5.1903, 19.9.1904, 7.10.1904; Wiipurin Sanomat 30.1.1900 ja 4.9.1900; Östra Finland 19.9.1892. Valokuvaajakansiot; Suomen Valokuvataiteen Museo;
Onko sinulla lisätietoja tästä kuvaajasta? Onko kuvaajan tiedoissa jotain muutettavaa tai korjattavaa? Lähetä tietosi Suomen valokuvataiteen museolle.

Täytä ainakin tähdellä (*) merkityt kentät. Suomen valokuvataiteen museo päivittää Kuka kuvasi -palvelun valokuvaajatietoja noin kuukauden välein.